Intech BR-5 Evo | Uusi M8-luokan krossikilpuri

 

Nähtävästi nämä polttiskrossiartikkelit alkavat helposti toistaa samaa kaavaa, joten taidanpa yrittää kirjoittaa hieman toisesta näkökulmasta. Katsotaan onnistuuko 🙂 Kasauksen yhteydessä on jälleen räiskitty kameralla ahkerasti, kuvagalleria artikkelin lopussa.

Ajoin ensimmäisen M8-luokan SM-kisan Xrayn uutuudella XB9:llä, halusin nähdä mitä Xray on tehnyt uudelleen. Varaosalistaa verkkokaupassa klikkaillessa ja listan loppusummaa tutkaillessa tuli mieleen mitä muita vaihtoehtoja suomen kauppiasvalikoima tarjoaa. JQ julkaisi uuden version The Car:ista, ”Yellow edition” oli syntynyt, siinä oli kaikki tarvittavat optiot valmiina ja toki joitakin päivityksiä. Tähän aikatauluun sen hankkiminen menisi kuitenkin pitkäksi, koska maahan niitä saataisiin vasta kesäkuussa. Bongasin Jannen (RacersRCshop) ajavan jollakin Xrayn oloisella autolla, ja pienen kysymysryöpyn jälkeen edessäni oli mustanpuhuva pahvilaatikko, joka piti sisällään Intech BR-5 Evo polttiskrossin rakennusaineet. BR-5:sta on myös RTR-malli, mutta toki kisa-autoksi valitsin suoraan kisamallin.

Intech BR-5 Evo polttiskrossin rakennusaineet

Yleisesti

Intech oli minulle entuudestaan täysin tuntematon, mutta ilmeisesti kyseinen valmistaja on tehnyt rahtityönä autosarjoja muille valmistajille, koska mainostavat 17 vuoden kokemusta CNC työskentelystä. Auton metalliosat ovatkin mielestäni yleisesti huippukampetta, eikä jätä yhtään toivomisen varaa. Muoviosat vastaavasti sellaista hieman kehittyneempää peruslaatua. Muottisaumoja on joissakin osissa nähtävillä enemmän, jos vertaa Xrayn muoviosiin, tosin, ei missään nimessä häiritsevästi, mittatarkkuus enemmän kuin riittävä. Kokoaminen oli hyvin leppoisa homma, sen kuin napsutteli menemään.

Ohjekirjarintamalla peruskauraa, koruttomia cad-kuvia ilman sen suurempia selityksiä

Voimasiirto

Voimansiirrossa ei mitään yllätyksiä, perusvahvaa suorittamista. Metalliosat olivat valtavirrasta poiketen satiinisen hopeisia, kivan näköisiä. Ratakokemuksien mukaan vielä verrattain vahvaa tekoa. Kruunurattaissa olisi varaa hieman poistaa metallia, olivat painavan oloisia. Vetoakselit olivat mittatarkat ja sulavasti toimivat, pinnit toki lukittuvat sisemmän pyöränlaakerin sisään. Kardaaneissa homma on hoidettu erillisellä metallisella holkilla, POM-muovista sorvattu voisi olla gramman pari kevyempi. Laakerointi on hoidettu valtavirrasta totutulla kokosetillä. Ei ole lähdetty spedeilemään väkisin omilla kokoluokituksilla. Evossa on vakiona FRP-jarrulevyt (lasikuitu) ja kunnolliset paksut jarrupalat, jarrukammet ovat alumiiniset. Näin on saatu jarrupuolikin valmiiksi kilpa-automaisen ajantasalle.

Näistä syntyy diffit

Huomaa tussilla merkattu öljyn paksuus (UR cSt asteikko)

Diffikotelot edessä ja takana samanlaiset

Kardaanien rakenne, huomaa pinniä pidättelevä metalliholkki

Huomaa kuoren väkänen, diffikotelon kuorta asennettaessa viimeistään hoksaa, onko diffi kotelossa oikeinpäin

Vetoakselien osia, poikkeava väritys piristää, "mattakromi".

Keskidiffikompleksi, huomaa lasikuituiset jarrulevyt.

Ripustukset

Pyörän ripustukset, tukivarsia lukuunottamatta ovat kovasti Xrayn oloiset, ei tullut rakenteluvaiheessa vertailtua osia toisiinsa, mutta kuvat puhukoon puolestaan. Muovi on napakkaa ja tukevan tuntuista, eikä sellaista ämpärimuovia. Takatukivarsiin tulee mukana takaiskareita suojaavat muovilärpykät. Muovisessa ohjauspalassa on metalliset kierreosat. Linkkien päät ovat mielestäni hieman normaalia pehmeämpää ja tästä johtuen niissä on lähtökohtaisesti hieman klappia uutena, tosin muutaman savibaanakierroksen jälkeen ne jummittaisi, jos olisivat napakat. Vanttiruuvit olivat todella ohuet, eteenkin raidetangoissa, mutta ongelmia ei niiden kanssa ole tullut.

Mukana tuli +2mm pyörän hubit, riippuen renkaasta saa olla tarkkana, että pysyy sääntömitoissa. Nämä voi korvata esim: Losin osilla, toki Intech omat käy myös!

Takahubit, ei yllätyksiä…

Saranatappivalikoimaa, ulommat takapinnit ovat myös 4mm paksut, ei enää suoristeltavia pinnejä.

Saranatappien kannakkeet ovat XB8:sta tutut säädettävin heloituksin.

Pyöräntueta edessä.

Pyöräntueta takana.

Iskarituet ja iskarit

Iskarituet ovat evossa hiilikuituiset, monta milliä paksua. Toimitetussa autossani tilalla oli kuitenkin CNC-työstetyt alumiiniset (7075 alua). Kyseinen kärry on osa muutaman kappaleen näyte-erää, josta tämä edusti ”räätälöityä” versiota, tästä siis tämä poikkeus. Normaalisti siis hiilikuitua tilalla, joka kevyempänä materiaalina olisi ilahduttanut myös minua. Osa alumiiniosien ulkoasusta on tuttu Xrayn ensimmäisestä krossarista, XB8:sta. Iskarit ovat 15mm sisähalkaisijaltaan, ovat siis Big-Bore tyyppiset. Vaimentimet edustavat rakenteeltaan sitä tuttua meninkiä, ei siis poikkeavia yllätyksiä. Värimaailmaltaan vaikuttavat Team Durangon iskareilta, sitä kuitenkaan olematta. Vaimentimissa ei ole suurempaa huomauttamista, toimivat todella pehmeästi ja jouheasti. Varren suojakumit jätin asentamatta, olivat mielestäni hieman liian raskasta tekoa, samoin yläkorkkiin tuleva kompensaatiokalvo (bladder) on verrattain napakka. Mukana tulleet jouset ovat todella pitkät ja ovatkin varmasti hyvin lineaariset. Ensitesti osoitti jousien olevan ihan ok, mutta optiolistalta löytyy pari vaihtoehtoa lisää, sekä eteen, että taakse, xrayn valikoimista voi valita jouset myös.

Iskaritornit, komeat alumiiniset, vakiona hiilikuitua.

Iskarien rungot, värit kuin TD:stä, huippuluokan työstöä.

Alumiiniset hatut, huomaa erikoinen "bladder"

Erilaisia mäntiä tuli tottakai.

Vaimentimet olivat mielestäni helppo ilmata ja kasata.

Runko

Pohjalevy on 3mm alumiinista veistelty ja jonkin verran kevennysjyrsitty sieltä täältä. Pohjalevy muistuttaa muutaman vuoden takaisia lätkiä, taaksepäin kevyesti levenevä. Nykyäänhän ne ovat suoralinjaisia ja hyvin tiiviitä paketteja. BR-5:ssa osakokonaisuudet jäävät hieman avoimemmin ja kori on esim: Losia muutaman sentin leveämpi. Runkojäykkärit ovat muovia ja tukevan olosia, alumiiniset saa halutessaan optio-osana.

Nykymittapuulla auto on rungoltaan ehkä hieman leveä, tosin niin on Inferno MP9:kin.

Radiopaketti

Radiolevy/paketti edustaa jo MP7.5 autosta tuttua muotoa. Radiopoksi ja akku takana, servot pystyssä ja pituussuunnassa peräkkäin, niin old-schoolia. Eipä siinä mitään pahaa ole, koko systeemi on vain aikamoinen tingelitangeli. Koko komeuden läpi menevä hiilikuituinen levy tekee asennushommista konstikasta, mutta saa sen rakennettua, ja onhan hiilikuitu aina komean näköistä! Vastariakkukotelo on melkoinen, sinne voi asentaa joko pötköakun tai Humb-akun, ei väliä. Itseasiassa niitä menee sinne kaksin kappalein! Vastarikotelo on myös vähintäinkin riittävä, niin isoille RTR-vastareille kuin pienille kisavastareille. Itse asensin vastarikoteloon vielä lisäksi virtakytkimen, en siis käyttänyt mukana tullutta virtakytkinkannaketta ollenkaan. Transponderille porasin kurasuojaan ruuvinreijät ja kiinnitin ponderin suoraan siihen. Ohjeenmukaisen transponderi-kannakkeen jätin pois.

"Radiohässäkkä", huomaa erillinen latausliitin vastariakkua varten, hoitaa myös lipo-akun tasauksen.

Pieni dremelöinti radiolevyyn oli tarpeen, jotta ohjausvivustolle saadaan maksimi kääntyvyys.

Kori ja siipi

Kori on mukavan näköinen, ei siis sellainen ”etuhyttitraktori”. Moottorin jäähdytyskansi on korin muotoilulla otettu lähes kokonaan esiin. Kori on verrattain napakkaa tavaraa ja saksilla saikin leikata välillä tosissaan, viimeistely kannattaa tehdä suosiolla Dremelillä hiomalla, jyrsinterä tai vastaava on oikein oivallinen terä. Siipiteline on kokonaan muovinen, samoin telineen puoliskoja yhdistävät muoviholkit. Näihin tulevat ruuvit olivat mielestäni liian lyhyet, ja korvasinkin ne huomattavasti pidemmillä, etteivät korkkaa. Samalla säästyi nippu hienoja hopeisia senkkausprikkoja muihin asennushommiin. Siiven kiinnitys on erikoinen, siiven lävistää herkkutattia muistuttavat nappulat, jotka sitten ruuvataan alakautta kiinni, hyvin poikkeava rakenne. Siivessä ei ole reikiä valmiina, joten varaosana se käy muihinkin krossareihin.

Miellyttävän ja menevän näköinen kori

Koriin kannattaa leikata pakokäyrälle tilaa, muutoin kori palaa pakariin kiinni.

Vaihdettu siipitelineen ruuvi, vasemmalla korvaava, oikealla alkuperäinen.

Herkkutattia muistuttava kiinnitysosa.

Ruuvi tulee alapuolelta.

 

Voimapuoli

Polttoainetankki on tavallinen, siis siinä mielessä, että siinä ei ole klunssia. Tämä tarkoittaa sitä, että auto nurinperin olleessan saa polttoainetta vain sen määrän mitä letkuissa on. Erilliselle polttoainesuodattimelle on siis käyttöä, ts. lisäsäiliölle fuililetkussa, itse suodatin löytyy jo tankista. Sellainen tuleekin auton mukana joten lisähankinnoille ei ole tarvetta. Sille on myös suunniteltu paikka ja mukaan heitetty jopa valmis teline. Mukana tulee myös mukava kieppi tukevan oloista fuililetkua. Letkun sisähalkaisia oli mielestäni hieman pientä, joten käytin sitä vain paineletkuna. Tankin nipat olivat poikkeuksellisesti muutaman millin pidempiä mitä olen tottunut näkemään, letku pysyy varmemmin paikallaan. Korkin kumitiiviste on kaksiosainen, vaikuttaa pätevältä. Moottoripukki on yksiosainen, siis tälläkertaa ihan oikeasti, vain yksi osa! (jos ruuveja ei lasketa). Kytkin on tavallinen 3-palainen alumiinikytkin, sellaisenaan oikein kisakelpoinen ja toimiva. Vauhtipyörään sopii myös Answer-RC:n kytkinpalat.

Fuilitankki, toimii!

Oikeasti yksiosainen moottoripukki, huomaa jäähdytysrivat.

Kolmipalainen alumiinikytkin vakiotavaraa.

Ajohommat

Kävin pikaisesti testaamassa autoa Jyrkkälässä, muutaman kierroksen jälkeen vaihdoin iskariliemet 10 wattia jäykemmiksi. Ajo tukevoitu huomattavasti ja pääsi maistelemaan miltä Intech tuntuu. Selkeä ensimmäinen piirre verrattuna XB9:iin oli huomattava parannus etenemiskykyyn, vetopitoa oli enemmän. Myöskin kurviin sisään kääntyminen ja kääntyminen veto päällä oli selkeästi erilainen, jopa parempi. Ajotapaa pitää hieman kehitellä uudelleen, auto kuitenkin sopi lapaseeni paremmin kuin Xray. Hypyissä vanhahtava "layout" aiheuttaa auton kampeamista toiselle kyljelleen, joten siihen pitää vielä hieman keskittyä. Xray hyppää paljon siistimmin. Testi oli lyhyt koska radiolähettimen kaasupotikka alkoi reistailla, harvinaista mutta totta (kahden vastarin ja kolmen servon jälkeen vika ei voi olla muualla). Testi loi kuitenkin fiiliksen, että Intech:llä voisi ajaa kilpaa enemmänkin ja päätös Kauhavan SM-kisojen kisapirssiksi onkin helppo tehdä. Katsotaanpa mihin tällä ylletään, parempaan puolikkaaseen voisi olla tavoite 🙂

INTECH polttiskrossareita maahantuo ja myy RacersRCshop, täältä!