Kisaraportti – Stanukunkku V, Perjantai 30.12.2011

 

Alkuun haluan toivottaa kaikille oikein mukavaa ja vieläkin tapahtumarikkaampaa vuotta 2012

Alkulöpinät

2011 ajettu Stanukunkkukilpailu oli sarjanumeroltaan jo viides, kyse on siis kohtuullisen perinteikkäästä väliviikon tapahtumasta, jonka muoto on ollut aina ”ajanmukainen”. Yhteisenä piirteenä kuitenkin kaksipäiväinen alle 16 vuotiaiden stanukunkkukilpailu (TSS-10 luokan mukainen). Stanua on ajettu aina FTT-sääntöjen mukaisesti, toki pienin poikkeuksin, eteenkin aloittelijoiden ja uusien kuljettajien kohdalla. Ajettu sarjassaan viides kilpailu sijoittui kalenteriin haasteellisesti, mutta kuitenkin kilpailuun saatiin mukava sakki. Perjantaina oli jopa 4 suomenmestaria kunnioittamassa läsnäolollaan ajamalla TSM-10 luokassa. Kisoja edeltävä päivä oli varattu radan rakentamiseen ja toki siinä ehti treeniäkin ajamaan. Rakettien paukuttelujen jälkeen vuoden 2012 ensimmäisenä päivänä oli aika siivota rata ja tilat, pienimuotoisen treenin jälkeen.

Torstai treenipäivä

Omalta osalta torstai meni vielä töissä ja kotiaskareissa, ehtisin pelipaikalle puolen päivän jälkeen, jolloin muut puuhastelijat olivat saaneet jo radan ajokuntoon, näytti hyvältä. Profiili oli jouhea ja nopea, mutta silti pari oikein kiperää kohtaa, se piti ajaa oikein jos mieli hyviä kierrosaikoja. Vaikkakin uusi Vapire Racing:llä ja ORCA:lla ladattu Serpent S411 oli vielä korkkaamatta ennen tätä päivää, niin keskityin lähinnä hiomaan ajolinjoja, toki Serpent:n balanssia tuli hieman säädettyä. LRP:n sähköillä marinoitu Asso TC6 oli heti oikein hyvä, jolla oli tarkoitus ajaa perjantain stanulähdöt. En ehtinyt ajaa molemmilla autoilla kuin kolme akullista, toki se riitti antamaan luottoa ajopeleihin. Torstai ehtoolla viilattiin vielä erälistat ja aikataulut kun muutama jälki-ilmoittautuminen laittaa pakan sekaisin. Nukkumaan kellistin itseni noin klo 1:00  🙄

Perjantai  – Ensimmäinen kisapäivä

Perjantaille riitti puuhaa, oli tarkoitus ajaa Asso TC6:lla TSS-10 luokkaa ja Serpent S411 LE:llä TSM-10 luokkaa. Aikaa ei liiemmälti suurille remonteille ollut, joten piti olla rikkomatta autoja. Akkuja oli hommannut juuri ennen kisoja neljä lisää, joten siitä kisaaminen ei jäänyt hankaamaan. Samalla havahduin lisäämään laturimäärääni tuplalla, se kävi kätevästi moikkaamalla SABE:n myyjiä. Haaviin jäi SKYRC:n Quattro, ”neljäpesäinen” laturi – työntää 5A / 2S jokaiseen piippuun, oikein mukava.

SkyRC Quattro

Treenit tuli ja meni, ei vakavia tapahtumia. Vähän hakusessa oli aamutuimaan, kuten kohdallani aina. Muutamia hyviä kierrosaikoja kuitenkin riitti vakuuttamaan olosuhteet torstaihin nähden samanlaisiksi, joten mitään muutettavaa ei autoihin ollut tarvis tehdä.

TSS-10 ”stanu” alkuerät

TSS-10:ssä alkueräjako oli tehty kolmeen ryhmään, ekassa ryhmässä vähän enemmän tilaa kokemattomille. Toisessa ryhmässä ”stanupapat”, eli iäkkäämpi polvi ja viimeisessä ”kuumassa” erässä nuoremmat kuskit. Alkueräkierroksia oli 4 joista 2 laskettiin pistein. Ensimmäisen kierroksen vein nimiini mutta muissa Jyrki Lehto oli kovempi. Heti siinä tuntumalla oli Anssi Heikniemi ja Raumalta Rami Maikola. Toki myös nuorempi polvi oli kovaa ”valuuttaa”, erot olivat todella pienet. Stanussa alkuerät olivat kokoajan jännittävät ja tiukkaa sekuntipeliä. Jyrki otti paalupaikan ja minä kakkosruudun, finaaleihin oli odotettavissa hyvää latausta tunnelmaltaan.

TSM-10 ”viri” alkuerät

TSM-10:ssä alkueräjako oli kahtia, toisessa erässä 4 suomenmestaria ja oman kerhon hot-shottit. Toiseen erää sitten kerättiin loput, huomionarvoisena seikkana se, että ainut TSP-10 kalustolla ajanut oli Tommi Pausio. Tommin ajokin näytti paikkapaikoin oikein vahvalta. Osa kuljettajista ajoi osan kisasta LRP SPX-renkailla, kun hieman parempipitoisia FTT-kisakelpoisia Sorex renkaita ei ollut saatavilla (missään, dunno). Ensimmäinen alkueräkierros meni monelta kansanterveydelle, kokonaista viisi autoa hylättiin alipainoisina. Tämä toki oli etu maaliin ajaneilla, ts. pisteitä ropisi kaatamalla. Omat alkuerätulokseni olivat keskimäärin tuloslistan puolivälissä, joka oikeutti A-finaalin 6 ruutuun (12 kisaajaa). Serpent S411 lunasti edeltäjänsä ja vielä vähän päälle, hyvä peli!

TSS-10 stanufinaalit

Stanufinaali oli kutkuttava, lähtöruutuni oli kaksi, Jyrki lähti edeltäni paalupaikalta. Stanussa ohittaminen on todella hermoja ja aikaa vaativa tehtävä. Ohittamista pitää suunnitella monta kierrosta ja virheitä ei saisi tehdä yhtään, tehoa ei kerta kaikkiaan ole hukattavaksi. Vien ekan finaalin nimiini Jyrkin pienestä virheestä hyötyneenä. Toisen finaalilähdön asetelmat olivat selvät, Jyrkin oli se voitettava jos halusin taistella perjantain voitosta. Toinen finaali tuli osaltani yliyritettyä pilalle, mollavirheitä aivan tolkuttomasti, kuski säätöön. Jyrki ajoi maaliin ensimmäisenä, itse kompuroin vasta neljänneksi. Kisan tilanne kahden finaalin jälkeen oli seuraava, minun piti olla vähintään kolmannen finaalin toinen ja pitää Jyrki takanani, jos halusin voittaa. Kolmas finaali oli täten aseteltu jo valmiiksi trilleriksi. Kolmas finaali oli todellista peräkanaa ajamista, joka kylläkin lässähti viimeisellä minuutilla Jyrkin kolaroidessa kierroksella ohitettavien kanssa, sama rytäkkä oli torpedoida myös minun finaalin, onnea oli täällä kertaa minun matkassa. Ajoin siis perjantain stanujen voittoon.

TSM-10 virifinaalit

Virifinaaleissa lähtöpaikka numero 6 oli oikein miellyttävä yllätys, taakseni, ruutuun 7 ajoi Karri Salmela, tuuppikrossin hallitseva suomen mestari. Edestäni vitosruudusta paikallistähti Jaakko Louhi. Virien kaikki finaalilähdöt olivat hurjan tuntuisia mutta suhteellisen siistejä. Ekassa finaalilähdössä Karri teki ahnaasti ”kiusaa” takanani, lähes koko viisi minuuttia. Karri oli nopeampi, mutta tiukka ajolinjani piti Karrin aisoissa, hurjaa hommaa pitää suomenmestaria takana. Homma ratkeaa Karrin harakiriohitukseen jossa jää hännille, ensimmäisen finaalin sija 6. oli mukava startti. Toinen finaali, lähtö oli hyvä nousin Jaakon ohi viidenneksi, muutaman kierroksen sain sitä jopa pidettyä. Karri oli taas ahdistelijan paikalla ja menikin ohi aika nopeasti. Tämän jälkeen ahdistelijan rooliin iskeytyi Jaakko ja hyvin ahdistelikin, meni nätisti ohi pienellä ”näpäytyksellä” 😉 , olin kakkosfinaalin 7. Kolmannen finaalin lähtö oli hyvin samanlainen kuin kakkoslähdön, nousin viidenneksi, mutta Karri / Jaakko parivaljakko tuli takaa kuin härkäveljekset. Pienen tönimisen jälkeen pidin taas perää, olin kuitenkin kolmannen finaalin 6., koska Viljamille tuli eteen keskeytys. TSM-10 lopullinen sijoitus 7., joka kyllä täytti kaikki odotukset. Sain finaaleissa hyvää vertailupohjaa suomen kärkimiesten vauhtiin. Kalustopuolella VR:n säätimen ja moottorin ei tarvinnut nöyristellä tehossa eikä luottamuksessa, sen verran hyvin kaikki pelasi, autotkaan eivät särkyneet kertaakaan. Ainut miinus päivälle tulee mekkauspuolelta, pinioni löystyi toisessa virifinaalissa. (Missä se peili taas on?)

Serpent S411 LE

Team Associated TC6

Jälkiviisastelut

Viriä on tullut ajettua sen verran vähän, että kisapäivää vaivasi pienet virheet, jolloin puhdasta 5 minuuttista en saanut oikein aikaiseksi. Kun rytmi oli hyvä, eroa ei nopeampiin kuljettajiin ollut kovinkaan paljoa. Paineen alla virheet kulminoituivat liian suureen tilannenopeuteen, kurvit tahtoivat valuta vääjäämättä pitkiksi. Jälkeenpäin videoita katsottuna (kiitos Jyri) huomasin auton hieman yliohjanneen liikaa kurvin jälkipuoliskolla. Etupään Roll-centerin laskeminen olisi tuon korjannut pois, tuoden lisää vakautta keulaan. Sitä ei kuitenkaan tullut tehtyä, auto oli kuitenkin hyvin ajettava ja kahden auton kanssa urakoidessa aikaa palaa muihin puuhiin. Ajolinjoja pitää vielä pyöristää ja paineen alla ajolinjaa tiukentaa, niin homma alkaa toimia.

Stanunopeuksissa auton täsmällinen toiminta koko viisi minuuttia on tärkeä seikka, renkaiden pidotuksen pitää olla tasainen kokoajan. Jos joutuu ratilla korjaamaan auton epätasaisuutta, vie se parhaan terän tuloksesta. Pidotinkin stanun renkaat aina samalla tavalla, 40 min ennen mehut renkaisiin ja 10 min ennen lähtöä pyyhin ylijäämät pois. Tällä tavalla renkaat olivat muutaman lämmittelykierroksen jälkeen kohdallaan ja pysyivät hyvin samanlaisina koko 5 minuuttia. Pitoaineena molemmissa autoissa käytin CS High Grip pitoainetta, jota myy esim: RCM.

Kisapäivän jälkeen oli aika huoltaa autot ja tehdä lauantain kisaohjelma loppuviilauksineen kuntoon. Onneksi ilta ei tällä kertaa venynyt pikkutunneille asti. Lauantain kisapäivää odotellessa oli hyvä mennä onnistuneen päivän jälkeen levollisille unille. (Lue lauantain erillinen raportti tästä)

EDIT: 9.1.2012 23:15 typoja…