Päivitetty suosikkiratti Sanwa MT-4S + Sanwa Super Vortex Zero nopari

Sanwa julkaisi 2011 uuden ajattelun keskikastin radion MT-4:n. Radiossa oli poikkeuksellista sisäänrakennettu telemetria. Tästä voit lukea artikkelini täällä. Pureudunkin tässä artikkelissa päivitety MT-4S:n uusittuihin ominaisuuksiin. Aluksi epäilin, että miten erinomaista voi vielä parantaa; kyllä voi!

MT-4S radio nielee samoja vastareita kuin MT-4, tämän lisäksi myös uuden M12 lähettimen protokolla on tuettu, eli FH4. Telemetriaprotokollan jääden edelleen kuten ennen, eli FH4T. Käytännössä siis MT-4S huolii asiaparikseen kaikki FH-protokollan vastarit joita Sanwalla on valikoimissaan.

Myyntipakkaus, hyvin Sanwamainen.

Paketin kyljessä lukee isolla ”Telemetry system”, suurin myyntiargumentti.

Kiva nähdä, että styroksimuovinen sisäosa on vaihdettu ekologisempaan kartonkiin, nyt koko pakkaus voidaan laittaa kierrätykseen.

Ohjaimen toimitussisältö

Myyntipakkauksen sisältö poikkeaa edeltäjänsä sisällöstä varsin paljon. Tämä oli yllätys itselleni, mutta syykin selviää kun hieman enemmän perehtyy yksityiskohtiin. Paketin mukana ei tule servoja, eikä RX-461 tai RX-462 vastaanotinta, eikä liiemmin ulkoisia telemetria antureita. Paketiin on valittu RX-472 vastaanotin, joka näyttää ihan samalta kuin muutkin tavalliset vastarit, päällä lukee kuitenkin telemetria, wtf? Paketista löytyy myös vaihtoehtoinen täyte kahvaan, paristokotelo ja virtakytkin vastarille. Näistä kaksi jälkimmäistä on varsin turhia lisiä, paketin tyhjennettyään jää hieman tympeä olo, ”pitääkö nyt telemetriat ostaa erikseen”.

Tavanomainen toimitussisältö tässä hintaluokassa. Ei juurikaan mitään ylimääräistä.

Paksumpi kahvaosa ja tarpeettomaksi jäävät paristokotelo ja kytkin.

Mikä on sitten erilaista?

Paksumpi kahvatäyte on tervetullut. Isompi kätiselle MT-4 on voinut tuntua hieman ahtaalta. Toinen merkittävä parannus on näytön taustavalo. MT-4:ssä sitä ei ollut ja näytön tihrustaminen ei hämärässä tahtonut oikein onnistua. Jotkut käyttäjät virittelikin näihin taustavaloja itse, S:ssä valo on siis vakiovaruste. Muilta osin MT-4S:n ulkoinen olemus ja mekaaniset ominaisuudet ovatkin samankaltaiset kuin edeltäjällään. Käyttöliittymä ja muut tekniset ominaisuudet ovat erinomaisina pysyneet samanlaisina. Kaikkiin radion miksaus mahdollisuuksiin en vielä ole perehtynyt, mutta aika tulee eteen kun LS-5 autoni nostetaan hyllyltä tulevaan kauteen. Kun aikoinani sain ensipainoksen MT-4:stä, ei paketissa ollut ohjekirjaa. Vasta nyt minulle selvisi muutaman muovinipsukan olemassa olo, niillä voi säätää liipasimen kulmaa suhteessa kahvaan, siis ylhäältäpäin katsottuna. Oisin vielä kaivannut ohjauspyörälle pudotussarjaa, mutta sitä ei tässä vielä ole. Ehkäpä sitä ei koskaan tulekkaan, koska M12 radiossa se on vastaavasti vakiovaruste. GRIDRC tekee alumiinista pudotussarjaa MT-4 ja MT-4S radioille.

Sanwa sync link – välitettyä telemetriaa ja asetuksia

RX-472 vastaanottimen uutuus aspekti on SSL (sanwa sync link), RX-472 vastaaotin toimii telemetriatietojen välittäjänä jos siihen kytketty laite tarjoaa sitä välitettäväksi. Toinen uutuus on tietojen välittäminen radiolta oheislaitteelle – Siis Täh!

Sanwan RX-472 on naurettavan pieni, kovamuovisesta kuorestaan huolimatta. (RX-471 on vastaavankaltainen vastari, ilman SSL toimintoa)

Sanwa sync linkistä saa kaiken irti kun SSL vastarin kaveriksi kytkee Sanwan erikoisnoparin Super Vortex Zero:n. SVZ suoltaa telemetrian suoraan vastarille ja sitä kautta radiolähettimen näytölle. Näytöltä voi tiirailla akkujännitteen, kierrosluvun, noparin lämpötilan ja moottorin lämpötilan ilman _erillisiä_ antureita. Mahtavaa! Eikä tässä vielä kaikki, tämän lisäksi voit ohjelmoida lähettimen trimmeihin ja/tai vipuihin asetukset siten että voit räplätä noparin asetuksia suoraan lähettimestä, jopa ajon aikana.

Kuulostaa hienolta, homma ei kuitenkaan ole näin yksinkertaista. Asetuksien laittaminen kohdalleen on melkoinen operaatio ja vaatii kolmen eri manuaalilähteen tavaamista, luonnollisesti näitä ei suomeksi ole tarjolla ja yksi manuaaleista piti hoksata ladata netistä. Lisäksi Sanwa on rajoittanut tiettyjen avainasetuksien etäsäätämistä. Esimerkiksi nollaennakko/dynaaminen ennakko moodin välillä hyppääminen vaatii asetuksien muuttamisen suoraan noparin nappuloita hipelöimällä, joka on kärsivällisyyttä kysyvä operaatio. Sama koskee muutamaa muutakin perustavaa laatua olevaa asetusta, kuten takaperinajoa. Kaikki muu onkin sitten säädettävissä lennosta.

Ennenkuin yksikään sääntönikkari avaa suunsa, niin tämän etäsäätämisen noparista saa pois päältä, säätimen painiketta painamalla. Vaihtoehtoisesti SSL kytkeytyy pois jos noparin ohjauskaapelin vaihtaa vastaanottimen kanavaan kaksi. SSL tarvitsee toimiakseen ihan oman pistokkeen vastarista.

Lähettimestä noparin asetuksien säätäminen on kuitenkin täysin manuaalinen homma, eikä järjestelmä säädä mitään automaattisesti. SSL ja telemetria ovat MT-4S:ssä kaksi aivan eri toisistaan riippumatonta asiaa, mutta ovat hienosti yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi. SSL:n hienous tulee esille treenikäytössä, noparin asetuksien säätäminen tapahtuu todella nopeasti ja ainakin meidän treeniolosuhteissa kun radan pito muuttuu heikosta kohtalaiseksi illan aikana, on kiva säätää tehoa suhteessa pitoon. SSL toimii myös M12 radiolla, joten tämä ominaisuus ei ole vain MT-4S:n yksinoikeus.

Sanwa Super Vortex Zero – SSL tuellinen nopeudensäädin

Sanwan ehkäpä pientä hiljaiseloa pitänyt nopeudensäädin ilman SSL:kin on varsin mainio säädin ja ehkäpä paras mitä minulla on ollut. Moottorin käyntiäänikin, surina, on erilainen, erikoinen juttu. Säädin toimii tarvittaessa nollaennakkomoodissa, mutta noppa pitää sisällään kaikki tämän päivän keksinnöt ja niihin hurjasti erilaisia asetusarvoja. Säädin täyttää tämän päivän vaativimmankin harrastajan vaatimukset. On powermodea, timingia, turboa ja monta muuta asetusta räplättäväksi. Teknisistä ominaisuuksista 3 ampeerin BEC syöttää janoisimmatkin servot. SVZ Soveltuu 1S ja 2S kisailuun ja 740A/vaihe virtakesto syöttää nälkäsimmänkin tehontarpeen. Noparin mukana tulee mukava pätkä hyvälaatuista mustaa silikonijohtoa, joustava sensorijohto, tuuletin ja viittä eri väriä kutistesukkaa, sekä luonnollisesti pieni ohjelappunen ja tarra-arkki.

Sanwan uutuusnopari toimitetaan ehkäpä hieman koruttomasti servokotelossa. Sanwan huippunoppa kaipaisi mielestäni paljon arvokkaamman pakkauksen.

Pieneen rasiaan oli kuitenkin saatu ahdettua aika tavalla tavaraa. Kaikki tarpeellinen akun liittimiä lukuunottamatta.

Säätimessä on myös muutama mukava oivallus verrattuna markkinoiden muihin nopareihin. Tämä on ensimmäinen jossa virtajohtojen liitospinnat ovat mietitty asennuksen mukaan. Akkujohdot ovat noparin toisella kyljellä, kun vastaavasti moottorille menevät piuhat ovat noparin takana, tällätavoin johdot eivät mene ristiin. Toinen oivallus liittyy moottorijohtojen liitospintoihin. Monessa noparissa johto pitää pujottaa reijästä ja sitten juottaa, on ihme jos reijästä saa läpi kaikki johdon yksittäiset kuparisäikeet. Sanwa on ratkaissut ongelman lisäämällä noparin takaseinään vain liitospinnan, siis pelkkä liitospinta. Ei hahloa, ei reikää, ei edes liitoskorvaa. Pelkkä liitospinta johon johto juotetaan kiinni. Aivan mahtavaa, yleensä toimivin ratkaisu on yksinkertaisin. Muutoin nopari näyttää ihan samalta kuin muutkin markkinoiden vakavasti otettava noparit, kokoalumiinikuori ja sitä rataa. Kaiken tämän Sanwa on vielä rutistanut erittäin pieneen purkkiin.

Super Vortex Zero on todella pieni huippuluokan harjattomaksi nopeudensäätimeksi.

Moottoriin meneville johdoille on noparin takaosassa ainoastaan liitospinnat, mielestäni aivan mahtava oivallus.

Se missä super vortex vielä sakkaa on sensoripiuhan liittimen sijainti, hieman hankalasti akkujohtojen korvakkeiden alla. Sensorijohdon vaihtaminen kiireessä voi aiheuttaa hieman ärräpäitä. Toinen pienoinen epämääräisyys liittyy noparin ohjelmointiin noparin painiketta hyväksi käyttämällä. Asetusvaiheita indikoivat led-valot ovat noparin pohjassa, pohjalevy on läpinäkyvää muovia, aika monissa on sama ratkaisu. Painikkeen painelu ja ledien tiirailu aiheuttaa helposi hämmennystä, mutta kun logiikan oivaltaa niin sillä kyllä pärjää. Hidasta se on joka tapauksessa. Kätevyydessään erillinen ohjelmointikortti/kikkula olisi paikallaan, mutta Vortexiin sellaista ei ole tarjolla. Sanwan säädin on myös hieman arvokkaampi kuin kilpailevat merkit, mutta jos pakistasi löytyy MT-4S tai M12 ja SSL:ää tukeva vastari lisähinta kannattaa ehdottomasti maksaa ja taitaa Sanwa tarjota tätä myös combona.

Lopuksi

Olen hetken jo odotellut Sanwalta ns. supersäädintä. Yleensä kun Sanwa johonkin ryhtyy, tulee markkinoille jotakin poikkeuksellista. Sellaisenaan MT-4S ja Super Vortex Zero ovat kuin yksi muiden joukossa, mutta yhdessä nämä menevät kirkkaasti kärkeen käytettävyydessä. Itselläni kun on hyvin lyhyesti aikaa kerran viikossa ajaa touring-autolla, niin en haluaisi käyttää aikaani säätämiseen ja räpläämiseen. Sanwan innovaatio säästää selkeästi rata-aikaa kun auton tehon pystyy todella nopeasti säätämään pidolle sopivaksi ja treeniajan voi maksimoida kun voi suoraan radion näytöltä vilaista lämpötilatiedot. Ei Sanwaa turhaan markkinajohtajaksi tituuleerata. Muutaman käyttökerran jälkeen jään edelleen kaipaamaan varsinaisen ohjauspyörän pudotusta alemmaksi. Lisäksi kahvassa on jokin kohta joka painaa keskisormeen ikävästi. Kahvasta pitänee hieman viilata muutamaa kohtaa pyöremmäksi. Muutoin ajatus on uudella Sanwalla ajaa kilpaa tuleva ja miksi ei seuraavakin kausi. Käyttökokemukset kahta aiemmin mainitsemaani seikkaa lukuunottamatta ovat olleet lähinnä positiivisia, samaan tapaan kuin MT-4:n kohdallakin.

Omat Sanwani hankin Hobbylinnasta.